Kysymysten sali

歌詞

"Kysymysten sali", sanoi opas kuuluvaan ääneen Ja viittasi kädellään arvokkaasti salia kokonaisuudessaan "Nn vaan itsensä kaltaisenko ilmiön luomaa Tuskin yhden tai kahden taiteilijan Kysymysten sali on tietoisuuden Kaiken kollektiivisen tietoisuuden Ja kuten salin sisustaja Pillet Gorn Työnsä päätökseen saatettuaan lausui: "Kiitos teille siitä Että minä sain verhoilla sen mikä on kaikkialla Vaan eikö näin ole Eikö olekin niin että sali jo itsessään On kuin meitä kaikkia askarruttava olemisen kysymys Aivan kuin meidän olemisen kysymyksemme olisi tämä sali Sen muoto, sen itsestäänselvyys Sen arkinen arvoituksellisuus Me näemme sen, mutta meidän on mahdoton tarttua siihen Tästä syystä kysymysten salin verhoilun vallitsevaksi väriksi On valittu tumman vihreä"" Sinisilmäinen opas kiiruhti ylitsevuotavaisin riennoin Pienen seinällä riippuvan muotokuvan luokse Ja vakavalla sormella osoitti sen kankaaseen siveltyä vaikeaselkoista hahmoa Jonka silmiin oltiin maalattu muutamin vedoin hulluutta palvova veto "Tässä on itsensä taiteilija Zenttagooren omakuva Jonka hän lahjoitti museolla käynnillään vieraanamme Salin kynnyksen yli astuttuaan oli Zenttagoore tuolloin Pysähtynyt hiljaisuuteen vaipuneena ja sanonut: "Tämän salin seinillä minä tahdon itseni lepäävän Eikä kukaan tule kasvojani siltä erottamaan Sillä itse minä olen muille ja itselleni Vain turhaumustaan huokaiseva toivoton kysymys Kysymys kuten nämä seinätkin Ja kuka meistä erottaa punaisen punaisesta." Nämä sanat sanottuaan oli Zenttagoore heittäytynyt kiviselle lattialle Ja toivottomuudessaan katsonut huonetta verestävin silmin. Opas kiiruhti taulun luota lattian kohtaan Jossa oli piirrettynä haalea viivoitus ja osoitti tätä sormellaan. "Tässä, tässä on paikka jonne taiteilija Zenttagoore heittäytyi Ja josta katsoi huonetta." Opas viittasi jälleen kädellään koko huoneen eleellään kattaen. "Tätä katsottuaan oli taiteilija Zenttagoore sanonut Museon kutsun järjestäneelle toimikunnalle: "Kenelläkään meistä ei ole aavistustakaan siitä ketä minä olen Siitä ketä minä olisin voinut olla Siitä ketä minä tulen olemaan Kenelläkään meistä ei ole aavistustakaan siitä ketä te olette Ketä te olisitte voineet olla Tai ketä te tulette olemaan Saattaa olla että me olemme meitä kohdanneiden tapahtumien summa Lisättynä perintötekijöidemme kiinteä momentti Emmekä tällöinkään ole itsellemme Toiselle ja sitä seuraavalle piste johon kohdistaa Vaan ainoastaan oletus.""