Taas on tulppaaneita tulvillaan iloinen Amsterdam. On kuin kaunein kukka kauniin maan iloinen Amsterdam. Kenties kaunis on ja vallaton iloinen Amsterdam. Silti varmaan luokse armaan Jälkeen vuoden saavun tuoden. kukan sulle kauneimman, jonka kasvattaa Amsterdam. Mylly on vanha, niin luulen. Siivet taas pyörivät sen verkalleen tuoksussa tuulen. suudelmaa varjostaen. Niin usein mylly on nähnyt ilon ja myös ikävän. Kun kauaksi vie nyt toisella tie, niin armaalleen lausuu nyt hän: