Siinä sä seisot, imet piipustasi taivaat Lumi on maassa; pakoon lähdet Kevään raivaat kautta illuusion unelmiin... Seisot kuin patsaat - aika ohimoitas hakkaa Silmissäs on vain kuu ja tähdet Tietos' lakkaa siinä missä törmäät ihmisiin Mitä sä teet kun sä joudut kasvotusten Kanssa miesten, joitten aamukuuden maissa Jossain täytyy juniin kiiruhtaa? Mihin sä meet? Joukko vaatii vastauksen Ootko yksin, ootko näytelmässä tässä Jostain syystä vaille ohjaajaa? Luet ja luulet, että sympatiat riittää! Runoja laadit - niihin uskot voivas Liittää yhteen rikkilyödyn maailman Siinä sä staijaat, vedät yrteistäsi tuoksut Sielulle piirrät aamuruskot Amok-juoksut väistät niinkuin päivän nousevan Mitä sä teet, kun sä luet aamu-lehden? Teetä keität, otat ilmeen uuden päivää varten Joka menneen puhdistaa Mihin sä meet noita taikojasi tehden? Samaan aikaan kun nuo miehet kuuden maissa Väsyneinä juniin kiiruhtaa Esität varmaa, kannat karmaa silti heikon Miksi niin kauas meistä lähdet? Yösi peikon tähdet toiset voivat karkoittaa!