Kevään jälkeen pikkuhiljaa taas valo alkaa mussa toistumaan Ja pimeys monivuotinen sisältäni ulos poistumaan Mutta silti vähän pelottaa, et mikä seuraavaksi romahtaa Ja miksi mä sain parantua, vaikka toiset jossain vaan katoaa Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä pois Vaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisois Mul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmän Kiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä Kaikki arvet, mustelmat ovat elämämme kudelma Mä en ajattele, että miksi pahuus just muhun kohdistettiin Koska muuten se ois lentänyt kuitenkin jonkun toisen kotiin Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä pois Vaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisois Mul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmän Kiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä pois Vaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisois Mul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmän Kiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä