Kultamaihin kun jätkä jo kyllääntyi Rumarillumarillumarei Niin hän kuokkansa puolella hintaa myi Rumarillumarillumarei Rovaniemeltä läks niin ku herra hän ois Jolta veskelihuolet on nuukasti pois Sanoi rennosti: "Kulttuuri virkistää vois" Rumarillumarillumarei Tuli kulttuurimaille hän Helsinkiin Rumarillumarillumarei Lapikasta jo jätkä löi asfalttiin Rumarillumarillumarei Jätkän päältä kun helposti huomasi, juu Että paksu on massi ja auki sen suu Moni tyttö jo haasteli: "Var så god" Rumarillumarillumarei Jätkä kintaalla friiduille viittas vaan Rumarillumarillumarei Minä mieltynyt nyt olen sinfoniaan Rumarillumarillumarei Rahan maksoi ja änkesi konserttiin Siellä tauottiin, kuorsas ja päättyi se niin Että kulttuurin kermasta kuorittiin Rumarillumarillumarei Kiveen turha on iskeä hampaineen Rumarillumarillumarei Eikä korkki voi painua nesteeseen Rumarillumarillumarei Paha jätkän on taidetta ymmärtää Kun on pihkainen varsi ja pahkainen pää Jos ei kulttuuri tartu niin jäljelle jää Rumarillumarillumarei Niin se kulttuuri herroille jäädä sai Rumarillumarillumarei Kison kolkkeessa jätkä tai lauloi kai Rumarillumarillumarei Kultamailta kun kumppanit tiedustivat "Miltä tuntui ne kulttuurit, sinfoniat?" Jätkän vastaus yllätti kuuntelijat: Rumarillumarillumarei