Mä kolmatta linjaa takaisin, kuljen kerran. Ja rahaa on, takaan sen. Kun kolmatta linjaa askelin, käyn mä herran. Saa vanhat saatavat jokainen. Saa Oivan portsari lantin, jonka velkaa jäin ja maksan kelloni pantin, kymppikäärölläin. Kun löydän Limbergin Antin, sille kääröstäin, mä heitän kuin luu lemman? näin. Kun kolmatta linjaa takaisin, kuljen kerran. Saa vanhat saatavat jokainen. Mutta kolmatta linjaa takaisin, kun kuljen, niin tiedän että en yhtä vain saa. Kun mä kolmatta linjaa takaisin, noin kuljen, niin tiedän nuoruutein jäänyt on taa. Voi itsetuntoa nostaa shekkivihollain, voi iskut ilkeät kostaa, jotka kerran sain. Voin sylin lämpöä ostaa, jos mä tahdon vain. Mutta ostaa, en voi nuoruuttain. Kun kolmatta linjaa takaisin, kuljen kerran, niin tiedän yhtä en ostaa saa. On nuoruusaika tuo jäänyt taa.