Höyhensaaret

歌詞

Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin Tai taitun mä talvisäihin Moni murtunut on jo ennemmin Ja jäätynyt elämän jäihin Kuka vanhana vaappua tahtoiskaan Ikinuori on nuoruus laulujen vaan Ja kerkäät lemmen ja keväimen Ilot sammuvi ihmisten Mitä siitä jos en minä sammukaan Kuin rauhainen, riutuva liesi Jos sammun kuin sammuvat tähdet vain Ja vaipuvi mierillä miesi Kas, laulaja tähtiä laulelee Hän meria suuria seilailee Ja hukkui hyrskyyn ennen kuin Käy purjein, rein vahatuin Mitä siitä jos en minä saanutkaan Mitä toivoin mä elämältä Kun sain minä toivehet suuret vaan Ja kaihojen kantelon hältä Ja vaikka mä laps' olen pieni vain Niin jumalten riemut mä juoda sain Ja juoda ne täysin siemauksin Niin riemut kuin murheetkin Ja vaikka mä laps' olen syksyn vaan Ja istuja pitkän illan Sain soittaa mä kielillä kukkivan maan Ja hieprukan kivuuksilla Niin mustat, niin mustat ne olivat Ja suurina surut, ne tulivat Mut' kaipuas riemu nyt kantelen Vielä kertani viimeisen Kun muistelen kuinka mä kerjännyt Olen koirana lempeä täällä Miten rikasten portailla pyydellyt Olen tuiskulla tuulisäällä Vain lämpöä hiukkasen, hiukkasen vain Ja kuin minä muistelen mitä ma sain Ja mitä ma nielin ja vaikenin Ja mitä mä ajattelin Miten oon minä kulkenut, uskonut Etteivät ne unhoitukaan Ja sentään ne oon minä unhoittanut Kuin unhoittaa voi kukaan Ja sentään se nousi niin kohtalokkast' Ja sentään mä Seppona seison taas Taas taivahan kansia taon ja lyön Oi onnea tähtisen yön